PALOMA-koulutus

Videosta nousi esiin itselleni jo ennestään pakolaistyöstä tuttuja teemoja, oli kuitenkin mielenkiintoista pysähtyä hetkeksi niiden äärelle. Videon keskeiseksi teemaksi itselleni nousi yksilöllisyys, aihe, johon pyrin itsekin kiinnittämään maahanmuuttajatyössä erityishuomiota. Vaikka maahanmuuttajia saattaisikin yhdistää esimerkiksi kieli, kotimaa tai uskonto, tulee jokainen samaan ryhmään kuuluva kohdata kuitenkin yksilönä. Maahanmuuttajia kohdatessa ei siis mielestäni tarvitse korostaa maahanmuuttajan kohtaamista, sillä olet kohtaamassa ihmisen, yksilön. Adeline kertoo videolla siitä, kun sosiaalityöntekijä esitteli hänelle uuden asuntonsa, ja lähti sen jälkeen pois, jättäen naisen yksin asuntoon. Adeline oli kertomansa mukaan ymmällään, eikä oikein tiennyt miten juuri siinä kodissa kuului olla. Koti, ja ylipäätään asunto, on meille usein itsestään selvyys. Suomalaiset asunnot, asumiskulttuuri ja -säännöt, ja esimerkiksi sää saattavat kuitenkin olla uusia ja ihmeellisiä asioita mon...

”Ihminen on paljon muutakin, kun oman elämänsä haasteet ja negatiiviset kokemukset” tämä oli mielestäni videolta erittäin hyvä pointti. Pakolaisten on äärimmäisen tärkeää päästä käsittelemään menneisyydessään tapahtuneet menetykset ja traumat osaavien työntekijöiden kanssa, sen jälkeen on kuitenkin hyvä suunnata katsetta eteenpäin. Useatkaan pakolaiset eivät varmasti halua tulla nähdyksi sen perusteella mitä he olivat tai kokivat menneisyydessään, vaan sellaisena mitä he ovat nyt. Tulevaisuuteen katsominen on myös yksi kotoutumisen edellytyksistä. Pakolaisuus saattaa olla tietynlainen identiteetti, ikään kuin kuori, jonka alle voi piiloutua. Kaikki tuttu ja turvallinen on jäänyt taakse, ja oma identiteetti ehkä siinä mukana. Kokemus pakolaisuudesta on aina tietenkin yksilöllinen, mutta työntekijänä pakolaisuus tulee nähdä hyvinvointia uhkaavana ilmiönä. Pakolaisten mielenterveysongelmia voi olla vaikea tunnistaa monestakin syystä. Mielenterveysongelmat ovat yhä monessa kulttuurissa t...

Videossa puhuttiin siitä, että suomalaiset usein kokevat olevansa homogeeninen joukko vain suomalaisia. Että Suomi olisi niin kutsuttu yhden kulttuurin Suomi. Suomessa on kuitenkin asunut jo pitkään esimerkiksi Romaneita ja Saamelaisia, ja suomalainen kulttuurimme on muokkautunut tällaisekseen osin muista kulttuureista otettujen vaikutteiden avulla. Tämän myötä koemme myös usein tarvetta määritellä ja lokeroida ihmisiä. Jostain syystä koemme usein tarvetta määritellä henkilö esimerkiksi etnisyyden, ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Useinkaan ne henkilöt, joita lokeroimme, eivät itse halua asettaa itseään tiettyyn ahtaaseen lokeroon. Tästä itselleni heräsikin mielenkiinto siitä, miksi koemme tarvetta määritellä muut ihmiset johonkin tiettyyn joukkoon kuuluvaksi. Artikkeli Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten terveydestä oli mielenkiintoista luettavaa. Itse uskoisin ulkomaalaistaustaisten terveysongelmien johtuvan melko pitkälti tietoisuuden puutteesta. Vaikka esim...

Meillä kaikilla on velvollisuus mielenterveyden edistämiseen Pakolaisten kanssa työskennellessä on erittäin tärkeää käyttää mielenterveyttä edistäviä, ja asiakkaan omia voimavaroja vahvistavia työotteita. Sosiaalialan ammattilaisina meillä kaikilla on velvollisuus asiakkaidemme mielenterveyden edistämiseen. Tavoitteenamme on myös saada ihminen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi, ja varmistaa ettei henkilö joudu kokemaan ulkopuolisuutta, erilaisuuden tunnetta, tai esimerkiksi syrjintää. PALOMA-käsikirjassa pysähdyin kappaleen äärelle, jossa kerrottiin Suomessa tapahtuvasta rakenteellisesta syrjinnästä ja/tai rasismista. Väestötutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokevat syrjintää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kelassa, TE-palveluissa, sekä muissa vastaavissa viranomaispalveluissa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että keskeiset haasteet ovat muun muassa henkilökunnan kielteiset asenteet, sekä puutteelliset taidon ulkomaalaistaustaisen henkilön kohtaamiseen. Kapp...

Vaikka tulkkiavusteinen työskentely on itselleni jo entuudestaan tuttua, tuli videolla muutamia uusia hyviä pointteja ammattimaisen tulkin toiminnasta. Valitettavasti omat kokemukseni tulkeista vaihtelevat todella paljon, olen törmännyt loistaviin ja ammattitaitoisiin tulkkeihin, mutta usein myös epäammattimaisiin ja ehkä jopa epäpäteviin tulkkeihin. Yllätyin hieman siitä, kun videossa kerrottiin tulkin kääntävän puheen aina minämuodossa, valitettavasti omalle kohdalleni osuvissa tulkkauksissa niin ei ole yleensä käynyt. Toki useissa tilanteissa meillä on ollut käytössä yksi tulkki, joka tulkkaa samanaikaisesti useamman henkilön puhetta. Tulkin ammattinimike ei ole suojattu, tähän toivoisin tulevaisuudessa muutosta. Mielestäni suojattu ammattinimike, sekä esimerkiksi jonkin näköiset kieli- ja etiikkatestit voisivat olla paikallaan ennen tulkkauksien aloittamista. Tulkki toimii sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvana, varmistamalla tulkin ammattimaisen tulkkauksen, voidaan olla ...

Uskonto, yhteisöllisyys, terveys, kielitaito ja osallisuus, nämä kaikki ovat (pakolaisten) mielenterveyttä vahvistavia, sekä sitä uhkaavia tekijöitä. Suomessa jokaisella on oikeus uskoa valitsemaansa uskontoon, ja uskonnon harjoittamiselle kuten rukoilemiselle tai ruokavaliolle, pitää järjestää mahdollisuus esimerkiksi kouluissa tai vastaanottokeskuksissa. Terveydellä, niin psyykkisellä kuin fyysiselläkin, on suuri merkitys hyvinvointiin. Usein terveyttä pidetään itsestään selvänä asiana, kunnes sen sitten kerran menettää. Mielenterveysongelmat ovat usein maahanmuuttajien keskuudessa tabu, joten niistä helposti vaietaan. Todellisuudessa varmasti lähes jokainen pakolainen on elämänsä aikana kokenut jotain sellaista, jonka takia on täysin ”normaalia” että mieli järkkyy. Myös fyysistä terveyttä tulisi edistää, esimerkiksi kertomalla liikunnan hyödyistä, sekä kannustamalla monipuoliseen ja säännölliseen ruokailuun. Yhteisöllisyys on tärkeää, sillä yhteenkuuluvuuden tunne helpottaa esim...

Pakolaisten mielenterveysongelmia voi olla haastava tunnistaa. Mielenterveysongelmat ovat saattaneet olla yhteisössä niin suuri tabu, ettei asiakas itsekään tunnista oireitaan mielenterveysongelmiksi. Mielenterveysongelmat saattavat ilmetä myös somaattisesti, esimerkiksi vatsa- tai pääkipuna. Usein mielenterveyden haasteita voi joutua hieman kalastelemaan asiakkaalta, videolta mieleeni jäikin lause kuuntele, älä kuulustele. Toinen mieleeni jäänyt aihe oli itsetuhoisuudesta keskustelu asiakkaan kanssa, itsetuhoisuus ja esimerkiksi itsemurhan suunnittelu voidaan kokea työntekijälle raskaana ja haastavana aiheena. Ymmärrän että aihe on arka, ja sen käsittely on varmasti monelle työntekijälle raskasta. Kuitenkin itse olen sitä mieltä, että työntekijänä minun tulee ottaa aihe puheeksi, vaikka se itselleni tuntuisikin raskaalta. Minulle raskas aihe voi olla hallitseva osa asiakkaan arkea. Kulttuurinen haastattelu kuulosta mielenkiintoiselta työvälineeltä, valitettavasti sen toteuttaminen...

Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen olivat itselleni uusia käsitteitä. Myötätuntostressi on empaattisen ihmisen normaali reaktio raskaisiin asioihin, mutta tilanteen pitkittyessä voi siitä seurata myötätuntouupuminen. Videon ja käsikirjan perusteella myötätuntostressistä tuli itselleni tavallaan positiivinen ajatus. Myötätuntostressi kertoo siitä, että ihminen on empatiakykyinen, ja on aidosti esimerkiksi pahoillaan asiakkaan tilanteesta. Myötätuntostressi voi mielestäni myös auttaa niin kutsutun ammattiminän luomisessa. Ajattelen niin, että jos en työssäni kokisi ollenkaan myötätuntostressiä, olisi ainakin omalla kohdallani syytä huolestua. Olen empaattinen ihminen, ja pyrin aina aidosti kuuntelemaan ja ymmärtämään asiakkaan tilannetta. Myötätuntouupumus voisi siis itsellenikin olla todellinen uhka. Näiden tietojen perusteella pystyn tulevaisuudessa ehkä paremmin reflektoida tuntemuksiani, ja tunnistaa ne hetket, jolloin myötätuntostressi uhkaa kääntyä uupumukseksi. En...

Näin Suomessa koko ikäni asuneena kidutus kuulostaa erittäin harvinaiselta, lähinnä joltakin rikollisten suorittamalta järjestelmälliseltä väkivallalta. Pysäyttävää kuitenkin oli tieto siitä, että puolessa maailman valtioista tapahtuu kidutusta. YK:n määritelmän mukaan kidutus on viranomaisen toteuttamaa, tai sen hyväksymää väkivaltaa. Määritelmä kuulosti itsestäni hieman omituiselle, sillä en itse olisi määritellyt kidutusta samalla tavalla. Olen aiemmin suorittanut kurssin ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta, ja tällä hetkellä käyn kurssia lähisuhdeväkivallasta. Ihmiskaupan tunnistaminen on varmasti viranomaisillekin haastavaa, ainakin itseni yllätti se, kuinka monipuolista ihmiskauppa voi olla. Kyseisen kurssin myötä tutustuin myös Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Asiakkaaksi pääsee kuka tahansa, kuka epäilee joutuneensa ihmiskaupan uhriksi. On hyvä, että asiakkaaksi pääsemiseen ei vaadita virallista ”päätöstä” siitä, että asiakas on ihmiskaupan uhri. Mielestäni tämä madal...

Pakkoavioliitot, tyttöjen ja naisten silpominen, sekä muu seksuaalinen väkivalta ovat valitettavasti arkipäivää maailman monissa maissa. Olen tutustunut tyttöjen silpomista koskeviin kurssimateriaaleihin sekä aineistoihin jo aiemmin, sillä koen aiheen erittäin tärkeäksi kaikille monikulttuurisessa ympäristössä työskenteleville niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisille. En ehkä yksittäisenä ihmisenä voi vaikuttaa silpomisen estämiseen suuressa mittakaavassa, mutta oppimalla tunnistamaan Suomessa asuvan lapsen merkkejä tulevasta silpomisesta, voin ehkä pelastaa edes yhden lapsen. Kunniaväkivalta oli minulle nimeltä tuttu aihe. Videolla tuotiin esiin pointti siitä, että kunnian sijaan kyseessä on häpeän pelko. Mielestäni se kuvaa tilannetta hyvin, vaikka en ehkä ollut osannut ajatella asiaa juuri näillä sanoilla. ”Kunnia” väkivaltaan syyllistynyt henkilö ei siis vaalikaan perheensä kunniaa, sillä väkivalta ei ole ikinä kunniallinen ratkaisu. Sen sijaan tekijä pelkää häpeää...

Paperittomien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä, mutta heitä arvioidaan olevan 3000–6000. Uskoisin määrän vielä kasvavan lähivuosina, sillä kaikki vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon aikaan Suomeen saapuneet eivät ole vieläkään saaneet päätöstä oleskeluluvasta. Myös Ukrainan sodan takia Suomeen on tullut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Euroopasta sekä Venäjältä, heistäkin varmasti osa tulee jäämään maahan paperittomina. Kyseessä on hankala aihe. Jos mietitään vaikkapa vuonna 2015 Suomeen saapunutta turvapaikanhakijaa, joka näin seitsemän vuoden jälkeen saakin kielteisen turvapaikkapäätöksen. Useat turvapaikanhakijat ovat melko nuoria, joten hän on tässä tapauksessa asunut Suomessa suuren osan elämästään. Hän on saanut täältä ystäviä, mahdollisesti oppinut kielen ja käynyt koulua. Yhtäkkiä häntä uhkaa karkotus maahan, missä ei välttämättä ole enää kotia minne palata, ei sukulaisia, eikä ystäviä. En sano, että paperittomana maahan jääminen olisi edes lain mukaan oikein, mutta ymmä...

Sosionomin työkentällä minua kiinnostaa erityisesti lasten sekä lapsiperheiden palvelut, sekä maahanmuuttajatyö. Olen pohtinut myös sitä, olisiko näitä kahta mahdollista yhdistää. Suoritin toisena opiskeluvuotenani harjoittelun yksin tulleiden alaikäisten asumisyksikössä, jossa asui yhdeksän 15–17-vuotiasta nuorta. Vaikka silloin (ja edelleen) koin, että pärjäsin kyseisessä paikassa hyvin, on tämä koulutus avannut taas asioita uudella tavalla. Vaikka opin harjoittelusta todella paljon, olen oppinut tästä koulutuksesta vielä paljon lisää. Suorittaessani tätä koulutusta, olen pohtinut useampaan otteeseen sitä, että olisi ehkä ollut hyödyllistä, jos olisin suorittanut tämän koulutuksen tuon harjoittelun aikana. Yksin tulleessa alaikäisessä on muihin maahanmuuttajiin verrattuna monia erityispiirteitä, jotka eivät saa määrittää lasta tai nuorta, mutta jotka on hyvä pitää mielessä heitä kohdatessa. Nuori on tehnyt pitkän pakomatkan joko täysin yksin, tai perhe on saattanut hajota matkall...

Kulttuuritaustan tiedostaminen on mielestäni hyvä asia terveydenhuollossa. Kulttuurin ei pidä ennalta määritellä ihmistä, mutta se voi antaa osviittaa potilaan/asiakkaan terveydenhuollon tietämyksestä. Artikkeleissa käsitellään hyviä ja mielenkiintoisia teemoja. Psyykkiset oireet usein somatisoituvat itse kullakin. Osalla asiakkaista fyysinen oire voi olla päällimmäinen syy hoitoon hakeutumiselle, vaikka fyysiset oireet johtuisivat mielenterveyden häiriöistä. Osa taas tunnistaa kärsivänsä mielenterveyden häiriöistä, ja tiedostaa fyysisten oireiden, kuten esimerkiksi vatsakivun, päänsäryn tai ahdistuksen, johtuvan psyykkisistä ongelmista. Näin länsimaalaisena voi olla vaikea käsittää sitä, miten paljon vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä muualla maailmassa käytetään. Suomessa pääosin luotetaan tutkittuun lääketieteeseen, vaikka osa esimerkiksi syöpäpotilaista tukeutuukin vaihtoehtoisiin hoitoihin. Yleensä valinta tehdään kuitenkin omasta halusta. Kun mietitään henkilöitä, jotka uskovat eri...

Maahanmuuttajien yleisimpiä psyykkisiä sairauksia ovat masennus, ja erilaiset traumaperäiset oireilut. Traumaperäisten oireiden moninainen kirjo yllätti minut, en ollut osannut aikaisemmin edes ajatella sitä, kuinka monipuolisia oireet voivat olla. En tiedä tunnistetaanko kaikkia traumaoireita edes terveydenhuollossa, valitettavasti en ainakaan usko. Tampereella on ilmeisesti tälläkin hetkellä Suomen ainoa kunnallinen maahanmuuttajille suunnattu psykiatrian erikoissairaanhoidon poliklinikka. Siellä työskentelee kolmen hengen tiimi, johon kuuluu sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja psykiatri. Jos mietitään mielenterveysongelmista kärsivien maahanmuuttajien määrää, tuntuu yksi kolmen hengen työryhmä äärimmäisen alimitoitetulta. Traumaperäinen oireilu ja PTSD ovat kaikessa karuudessaan mielestäni mielenkiintoisia, ja niihin voisinkin perehtyä myöhemmin lisää. Uskon että traumaoireiden tunnistaminen olisi itselleni tulevaisuudessa tärkeää, sillä voin tulla kohtaamaan niitä työssäni läh...

Sosionomiopiskelijana näen Suomalaisen palvelujärjestelmän laajana, monipuolisena, vaikeaselkoisena, mutta hienona järjestelmänä. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana tuleva maahanmuuttaja löytää edestään järjettömän suuren palvelujärjestelmän, jollaista hän ei välttämättä ole koskaan ennen kokenut. Länsimaalainen palvelujärjestelmä kaikkine byrokratioineen, voi olla pahimmillaan luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle ylitsepääsemätön este. Tämän takia kaipaamme sosiaalihuoltoon palveluohjaajia. Heidän tehtävänään on tuntea palvelujärjestelmä, se miten eri palvelut toimivat, missä järjestyksessä niitä toteutetaan, ja mistä niitä haetaan. Palvelujärjestelmämme on haasteellinen jopa ammattilaisille, joten emme mitenkään voi olettaa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ymmärtävän sitä yksin. Ammattitaitoisen palveluohjaajan avulla voisimme noudattaa enemmän niin kutsuttua yhden luukun taktiikkaa, asiakas ohjattaisiin yhden henkilön toimesta oikeisiin, sekä oikea-aikaisiin palvel...

Suomessa eri viranomaistahot ovat luotettavia, ja Suomalaiset pääosin luottavat esimerkiksi poliisiin. Pakolaistaustaisilla henkilöillä tilanne voi olla eri, sillä poliisi, eivätkä muut viranomaiset kotimaassa ole luotettavia. Viranomaistahot ovat voineet olla esimerkiksi korruptoituneita, harjoittaa väkivaltaa tai kidutusta, tai terroristijärjestön hallussa olevia. Tämän kaltaisten kokemusten jälkeen on varsin inhimillistä, että luottamussuhteen luominen viranomaiseen vie aikaa. Viranomaisen tulee tiedostaa tämä, ja kohdata pakolaistaustainen asiakas tietyllä herkkyydellä, ja antaa aikaa luottamussuhteen luomiseen. Vapaavalintaisiksi luvuiksi valitsin 8.8 Lastensuojelun ja 8.11 Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Kaikki pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset henkilöt riippumatta oleskelustatuksesta ovat oikeutettuja yleisiin sosiaali- ja perhepalveluihin, sekä tarvittaessa tietenkin myös lastensuojeluun. Maahanmuuttajilla perheiden ongelmat ovat hyvin samanlaisi...

Castaneda, A., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. & PALOMA-asiantuntijaryhmä. (2018). Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y Castaneda, A., Kuusio, H., Skogberg, N., Tuomisto, K., Kytö, S., Salmivuori, E., Jokela, S., Mäki-Opas, J., Laatikainen, T. & Koponen, P. (n.d.). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveyden edistämiseen liittyy erityiskysymyksiä. Haettu 26.9.2022 osoitteesta https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo13737.pdf Halla, T. (2007). Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja. Duodecim, 123, ss. 469–475. Haettu 12.10.2022 osoitteesta https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96297.pdf Heikkilä, E. (toim.) (2014). Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178257/A-49-ISBN-978-952-5889-75-8-Haavoittuneesta%2...