OSA 5: Mielenterveyden voimavara- ja riskitekijöistä

Uskonto, yhteisöllisyys, terveys, kielitaito ja osallisuus, nämä kaikki ovat (pakolaisten) mielenterveyttä vahvistavia, sekä sitä uhkaavia tekijöitä. Suomessa jokaisella on oikeus uskoa valitsemaansa uskontoon, ja uskonnon harjoittamiselle kuten rukoilemiselle tai ruokavaliolle, pitää järjestää mahdollisuus esimerkiksi kouluissa tai vastaanottokeskuksissa.

Terveydellä, niin psyykkisellä kuin fyysiselläkin, on suuri merkitys hyvinvointiin. Usein terveyttä pidetään itsestään selvänä asiana, kunnes sen sitten kerran menettää. Mielenterveysongelmat ovat usein maahanmuuttajien keskuudessa tabu, joten niistä helposti vaietaan. Todellisuudessa varmasti lähes jokainen pakolainen on elämänsä aikana kokenut jotain sellaista, jonka takia on täysin ”normaalia” että mieli järkkyy. Myös fyysistä terveyttä tulisi edistää, esimerkiksi kertomalla liikunnan hyödyistä, sekä kannustamalla monipuoliseen ja säännölliseen ruokailuun.

Yhteisöllisyys on tärkeää, sillä yhteenkuuluvuuden tunne helpottaa esimerkiksi kotoutumista. Osallisuutta omaan elämäänsä on myös pyrittävä tukemaan. Asioita ei tarvitse tehdä pakolaisten puolesta, mutta apua pitää antaa. Apua tulisikin olla saatavilla juuri henkilön yksilöllisten voimavarojen mukaan. Yhdenvertaisuus kun ei tarkoita sitä, että jokainen saa juuri saman verran, vaan sitä, että jokainen saa apua niin paljon kuin tarvitsee, jotta pääsisi samaan lopputulokseen muiden kanssa.

Kielitaito on kotoutumisen kannalta erittäin oleellista. Vaikka virallisissa asioissa avukseen saa usein tulkin, on arkisista asioista selviytyminen ilman kielitaitoa haastavaa. Suomen kieli on vaikea, ja monilla pakolaisilla ei välttämättä ole minkäänlaista koulutaustaa kotimaassaan. Niissä tilanteissa henkilön oppimisvalmiudet ovat usein lähes nollassa, joten kielen opettelussa tulee liikkeelle lähteä täysin yksinkertaisista asioista. Suomessa pidämme itsestään selvyytenä esimerkiksi vasemmalta oikealle lukemista ja kirjoittamista, mutta esimerkiksi arabiankielisten maahanmuuttajien kanssa asia on toisin. Maahanmuuttajatyössä olen itse käyttänyt apuna esimerkiksi selkokieltä, joka on helposti luettavaa ja ymmärrettävää suomen kieltä.