OSA 1: Pakolaisuus, mielenterveys ja kotoutuminen

”Ihminen on paljon muutakin, kun oman elämänsä haasteet ja negatiiviset kokemukset” tämä oli mielestäni videolta erittäin hyvä pointti. Pakolaisten on äärimmäisen tärkeää päästä käsittelemään menneisyydessään tapahtuneet menetykset ja traumat osaavien työntekijöiden kanssa, sen jälkeen on kuitenkin hyvä suunnata katsetta eteenpäin. Useatkaan pakolaiset eivät varmasti halua tulla nähdyksi sen perusteella mitä he olivat tai kokivat menneisyydessään, vaan sellaisena mitä he ovat nyt. Tulevaisuuteen katsominen on myös yksi kotoutumisen edellytyksistä.

Pakolaisuus saattaa olla tietynlainen identiteetti, ikään kuin kuori, jonka alle voi piiloutua. Kaikki tuttu ja turvallinen on jäänyt taakse, ja oma identiteetti ehkä siinä mukana. Kokemus pakolaisuudesta on aina tietenkin yksilöllinen, mutta työntekijänä pakolaisuus tulee nähdä hyvinvointia uhkaavana ilmiönä. Pakolaisten mielenterveysongelmia voi olla vaikea tunnistaa monestakin syystä. Mielenterveysongelmat ovat yhä monessa kulttuurissa tabu, ja aihetta voi olla vaikea ottaa puheeksi varsinkin perheen ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Työntekijältä vaaditaankin erityistä herkkyyttä pakolaisten mielenterveysongelmien tunnistamiseksi. Asioista tulee puhua sensitiivisesti, mutta kuitenkin rehellisesti ja suoraan. Uskoisin, että esimerkiksi mielenterveysongelmia voi olla erittäin vaikea ottaa puheeksi ennen luottamussuhteen syntymistä. Se vaatii työntekijältä pitkäjänteisyyttä, sekä aitoa kiinnostusta asiakkaan kokemuksia kohtaan.

Paloma-käsikirjasta erityisesti mieleeni jäi se, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Luettuani lauseen kävi se tietenkin heti järkeen, mutta jostain syystä en ollut osannut ajatella asiaa aikaisemmin. Emme voi vaatia maahanmuuttajilta kotoutumista, mikäli emme ole itse valmiita tulemaan vastaan. Tällä en tarkoita sitä, että meidän tulisi muokata radikaalisti esimerkiksi elintapojamme tai kulttuuriamme. Sen sijaan meidän tulisi olla vastaanottavaisempia. Ennakkoluulottomampia. Herkempiä. Uskon että maahanmuuttajilla on meille paljon annettavaa, kunhan vain itse oppisimme ottamaan sen vastaan.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

OSA 7: Empatia ja myötätuntouupumus

Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen olivat itselleni uusia käsitteitä. Myötätuntostressi on empaattisen ihmisen normaali reaktio raskaisiin asioihin, mutta tilanteen pitkittyessä voi siitä seurata myötätuntouupuminen. Videon ja käsikirjan perusteella myötätuntostressistä tuli itselleni tavallaan positiivinen ajatus. Myötätuntostressi kertoo siitä, että ihminen on empatiakykyinen, ja on aidosti esimerkiksi pahoillaan asiakkaan tilanteesta. Myötätuntostressi voi mielestäni myös auttaa niin kutsutun ammattiminän luomisessa. Ajattelen niin, että jos en työssäni kokisi ollenkaan myötätuntostressiä, olisi ainakin omalla kohdallani syytä huolestua. Olen empaattinen ihminen, ja pyrin aina aidosti kuuntelemaan ja ymmärtämään asiakkaan tilannetta. Myötätuntouupumus voisi siis itsellenikin olla todellinen uhka. Näiden tietojen perusteella pystyn tulevaisuudessa ehkä paremmin reflektoida tuntemuksiani, ja tunnistaa ne hetket, jolloin myötätuntostressi uhkaa kääntyä uupumukseksi. En...
Lue lisää

OSA 14: Sosiaalipalvelujen näkökulma pakolaistyössä

Sosionomiopiskelijana näen Suomalaisen palvelujärjestelmän laajana, monipuolisena, vaikeaselkoisena, mutta hienona järjestelmänä. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana tuleva maahanmuuttaja löytää edestään järjettömän suuren palvelujärjestelmän, jollaista hän ei välttämättä ole koskaan ennen kokenut. Länsimaalainen palvelujärjestelmä kaikkine byrokratioineen, voi olla pahimmillaan luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle ylitsepääsemätön este. Tämän takia kaipaamme sosiaalihuoltoon palveluohjaajia. Heidän tehtävänään on tuntea palvelujärjestelmä, se miten eri palvelut toimivat, missä järjestyksessä niitä toteutetaan, ja mistä niitä haetaan. Palvelujärjestelmämme on haasteellinen jopa ammattilaisille, joten emme mitenkään voi olettaa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ymmärtävän sitä yksin. Ammattitaitoisen palveluohjaajan avulla voisimme noudattaa enemmän niin kutsuttua yhden luukun taktiikkaa, asiakas ohjattaisiin yhden henkilön toimesta oikeisiin, sekä oikea-aikaisiin palvel...
Lue lisää

OSA 12: Perusterveydenhuolto on kaikille

Kulttuuritaustan tiedostaminen on mielestäni hyvä asia terveydenhuollossa. Kulttuurin ei pidä ennalta määritellä ihmistä, mutta se voi antaa osviittaa potilaan/asiakkaan terveydenhuollon tietämyksestä. Artikkeleissa käsitellään hyviä ja mielenkiintoisia teemoja. Psyykkiset oireet usein somatisoituvat itse kullakin. Osalla asiakkaista fyysinen oire voi olla päällimmäinen syy hoitoon hakeutumiselle, vaikka fyysiset oireet johtuisivat mielenterveyden häiriöistä. Osa taas tunnistaa kärsivänsä mielenterveyden häiriöistä, ja tiedostaa fyysisten oireiden, kuten esimerkiksi vatsakivun, päänsäryn tai ahdistuksen, johtuvan psyykkisistä ongelmista. Näin länsimaalaisena voi olla vaikea käsittää sitä, miten paljon vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä muualla maailmassa käytetään. Suomessa pääosin luotetaan tutkittuun lääketieteeseen, vaikka osa esimerkiksi syöpäpotilaista tukeutuukin vaihtoehtoisiin hoitoihin. Yleensä valinta tehdään kuitenkin omasta halusta. Kun mietitään henkilöitä, jotka uskovat eri...
Lue lisää