Tekstit

LYHYTDOKUMENTTI - UUSI KOTIMAA

Videosta nousi esiin itselleni jo ennestään pakolaistyöstä tuttuja teemoja, oli kuitenkin mielenkiintoista pysähtyä hetkeksi niiden äärelle. Videon keskeiseksi teemaksi itselleni nousi yksilöllisyys, aihe, johon pyrin itsekin kiinnittämään maahanmuuttajatyössä erityishuomiota. Vaikka maahanmuuttajia saattaisikin yhdistää esimerkiksi kieli, kotimaa tai uskonto, tulee jokainen samaan ryhmään kuuluva kohdata kuitenkin yksilönä. Maahanmuuttajia kohdatessa ei siis mielestäni tarvitse korostaa maahanmuuttajan kohtaamista, sillä olet kohtaamassa ihmisen, yksilön. Adeline kertoo videolla siitä, kun sosiaalityöntekijä esitteli hänelle uuden asuntonsa, ja lähti sen jälkeen pois, jättäen naisen yksin asuntoon. Adeline oli kertomansa mukaan ymmällään, eikä oikein tiennyt miten juuri siinä kodissa kuului olla. Koti, ja ylipäätään asunto, on meille usein itsestään selvyys. Suomalaiset asunnot, asumiskulttuuri ja -säännöt, ja esimerkiksi sää saattavat kuitenkin olla uusia ja ihmeellisiä asioita mon...
Lähetä kommentti
Lue lisää

OSA 1: Pakolaisuus, mielenterveys ja kotoutuminen

”Ihminen on paljon muutakin, kun oman elämänsä haasteet ja negatiiviset kokemukset” tämä oli mielestäni videolta erittäin hyvä pointti. Pakolaisten on äärimmäisen tärkeää päästä käsittelemään menneisyydessään tapahtuneet menetykset ja traumat osaavien työntekijöiden kanssa, sen jälkeen on kuitenkin hyvä suunnata katsetta eteenpäin. Useatkaan pakolaiset eivät varmasti halua tulla nähdyksi sen perusteella mitä he olivat tai kokivat menneisyydessään, vaan sellaisena mitä he ovat nyt. Tulevaisuuteen katsominen on myös yksi kotoutumisen edellytyksistä. Pakolaisuus saattaa olla tietynlainen identiteetti, ikään kuin kuori, jonka alle voi piiloutua. Kaikki tuttu ja turvallinen on jäänyt taakse, ja oma identiteetti ehkä siinä mukana. Kokemus pakolaisuudesta on aina tietenkin yksilöllinen, mutta työntekijänä pakolaisuus tulee nähdä hyvinvointia uhkaavana ilmiönä. Pakolaisten mielenterveysongelmia voi olla vaikea tunnistaa monestakin syystä. Mielenterveysongelmat ovat yhä monessa kulttuurissa t...
Lähetä kommentti
Lue lisää

OSA 2: Suomen monimuotoinen väestö

Videossa puhuttiin siitä, että suomalaiset usein kokevat olevansa homogeeninen joukko vain suomalaisia. Että Suomi olisi niin kutsuttu yhden kulttuurin Suomi. Suomessa on kuitenkin asunut jo pitkään esimerkiksi Romaneita ja Saamelaisia, ja suomalainen kulttuurimme on muokkautunut tällaisekseen osin muista kulttuureista otettujen vaikutteiden avulla. Tämän myötä koemme myös usein tarvetta määritellä ja lokeroida ihmisiä. Jostain syystä koemme usein tarvetta määritellä henkilö esimerkiksi etnisyyden, ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Useinkaan ne henkilöt, joita lokeroimme, eivät itse halua asettaa itseään tiettyyn ahtaaseen lokeroon. Tästä itselleni heräsikin mielenkiinto siitä, miksi koemme tarvetta määritellä muut ihmiset johonkin tiettyyn joukkoon kuuluvaksi. Artikkeli Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten terveydestä oli mielenkiintoista luettavaa. Itse uskoisin ulkomaalaistaustaisten terveysongelmien johtuvan melko pitkälti tietoisuuden puutteesta. Vaikka esim...
Lähetä kommentti
Lue lisää

OSA 3: Työmuodon ulottuvuudet pakolaistyössä

Meillä kaikilla on velvollisuus mielenterveyden edistämiseen Pakolaisten kanssa työskennellessä on erittäin tärkeää käyttää mielenterveyttä edistäviä, ja asiakkaan omia voimavaroja vahvistavia työotteita. Sosiaalialan ammattilaisina meillä kaikilla on velvollisuus asiakkaidemme mielenterveyden edistämiseen. Tavoitteenamme on myös saada ihminen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi, ja varmistaa ettei henkilö joudu kokemaan ulkopuolisuutta, erilaisuuden tunnetta, tai esimerkiksi syrjintää. PALOMA-käsikirjassa pysähdyin kappaleen äärelle, jossa kerrottiin Suomessa tapahtuvasta rakenteellisesta syrjinnästä ja/tai rasismista. Väestötutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokevat syrjintää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kelassa, TE-palveluissa, sekä muissa vastaavissa viranomaispalveluissa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että keskeiset haasteet ovat muun muassa henkilökunnan kielteiset asenteet, sekä puutteelliset taidon ulkomaalaistaustaisen henkilön kohtaamiseen. Kapp...
Lähetä kommentti
Lue lisää

OSA 4: Tulkkivälitteinen työskentely

Vaikka tulkkiavusteinen työskentely on itselleni jo entuudestaan tuttua, tuli videolla muutamia uusia hyviä pointteja ammattimaisen tulkin toiminnasta. Valitettavasti omat kokemukseni tulkeista vaihtelevat todella paljon, olen törmännyt loistaviin ja ammattitaitoisiin tulkkeihin, mutta usein myös epäammattimaisiin ja ehkä jopa epäpäteviin tulkkeihin. Yllätyin hieman siitä, kun videossa kerrottiin tulkin kääntävän puheen aina minämuodossa, valitettavasti omalle kohdalleni osuvissa tulkkauksissa niin ei ole yleensä käynyt. Toki useissa tilanteissa meillä on ollut käytössä yksi tulkki, joka tulkkaa samanaikaisesti useamman henkilön puhetta. Tulkin ammattinimike ei ole suojattu, tähän toivoisin tulevaisuudessa muutosta. Mielestäni suojattu ammattinimike, sekä esimerkiksi jonkin näköiset kieli- ja etiikkatestit voisivat olla paikallaan ennen tulkkauksien aloittamista. Tulkki toimii sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvana, varmistamalla tulkin ammattimaisen tulkkauksen, voidaan olla ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

OSA 5: Mielenterveyden voimavara- ja riskitekijöistä

Uskonto, yhteisöllisyys, terveys, kielitaito ja osallisuus, nämä kaikki ovat (pakolaisten) mielenterveyttä vahvistavia, sekä sitä uhkaavia tekijöitä. Suomessa jokaisella on oikeus uskoa valitsemaansa uskontoon, ja uskonnon harjoittamiselle kuten rukoilemiselle tai ruokavaliolle, pitää järjestää mahdollisuus esimerkiksi kouluissa tai vastaanottokeskuksissa. Terveydellä, niin psyykkisellä kuin fyysiselläkin, on suuri merkitys hyvinvointiin. Usein terveyttä pidetään itsestään selvänä asiana, kunnes sen sitten kerran menettää. Mielenterveysongelmat ovat usein maahanmuuttajien keskuudessa tabu, joten niistä helposti vaietaan. Todellisuudessa varmasti lähes jokainen pakolainen on elämänsä aikana kokenut jotain sellaista, jonka takia on täysin ”normaalia” että mieli järkkyy. Myös fyysistä terveyttä tulisi edistää, esimerkiksi kertomalla liikunnan hyödyistä, sekä kannustamalla monipuoliseen ja säännölliseen ruokailuun. Yhteisöllisyys on tärkeää, sillä yhteenkuuluvuuden tunne helpottaa esim...
Lähetä kommentti
Lue lisää

OSA 6: Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja kulttuurinen haastattelu

Pakolaisten mielenterveysongelmia voi olla haastava tunnistaa. Mielenterveysongelmat ovat saattaneet olla yhteisössä niin suuri tabu, ettei asiakas itsekään tunnista oireitaan mielenterveysongelmiksi. Mielenterveysongelmat saattavat ilmetä myös somaattisesti, esimerkiksi vatsa- tai pääkipuna. Usein mielenterveyden haasteita voi joutua hieman kalastelemaan asiakkaalta, videolta mieleeni jäikin lause kuuntele, älä kuulustele. Toinen mieleeni jäänyt aihe oli itsetuhoisuudesta keskustelu asiakkaan kanssa, itsetuhoisuus ja esimerkiksi itsemurhan suunnittelu voidaan kokea työntekijälle raskaana ja haastavana aiheena. Ymmärrän että aihe on arka, ja sen käsittely on varmasti monelle työntekijälle raskasta. Kuitenkin itse olen sitä mieltä, että työntekijänä minun tulee ottaa aihe puheeksi, vaikka se itselleni tuntuisikin raskaalta. Minulle raskas aihe voi olla hallitseva osa asiakkaan arkea. Kulttuurinen haastattelu kuulosta mielenkiintoiselta työvälineeltä, valitettavasti sen toteuttaminen...
Lähetä kommentti
Lue lisää