OSA 13: Erikoissairaanhoidon näkökulma

Maahanmuuttajien yleisimpiä psyykkisiä sairauksia ovat masennus, ja erilaiset traumaperäiset oireilut. Traumaperäisten oireiden moninainen kirjo yllätti minut, en ollut osannut aikaisemmin edes ajatella sitä, kuinka monipuolisia oireet voivat olla. En tiedä tunnistetaanko kaikkia traumaoireita edes terveydenhuollossa, valitettavasti en ainakaan usko. Tampereella on ilmeisesti tälläkin hetkellä Suomen ainoa kunnallinen maahanmuuttajille suunnattu psykiatrian erikoissairaanhoidon poliklinikka. Siellä työskentelee kolmen hengen tiimi, johon kuuluu sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja psykiatri. Jos mietitään mielenterveysongelmista kärsivien maahanmuuttajien määrää, tuntuu yksi kolmen hengen työryhmä äärimmäisen alimitoitetulta.

Traumaperäinen oireilu ja PTSD ovat kaikessa karuudessaan mielestäni mielenkiintoisia, ja niihin voisinkin perehtyä myöhemmin lisää. Uskon että traumaoireiden tunnistaminen olisi itselleni tulevaisuudessa tärkeää, sillä voin tulla kohtaamaan niitä työssäni lähes missä vain. Traumaoireilu ei vaadi taustalleen esimerkiksi sotaa tai kidutusta, vaan siihen johtavat syyt voivat olla huomattavasti pienempiä, sillä jokainen kokee traumaattiset tilanteet yksilöllisesti. Siksi uskonkin, että aiheeseen lisäperehtyminen voisi olla paikallaan.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

OSA 7: Empatia ja myötätuntouupumus

Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen olivat itselleni uusia käsitteitä. Myötätuntostressi on empaattisen ihmisen normaali reaktio raskaisiin asioihin, mutta tilanteen pitkittyessä voi siitä seurata myötätuntouupuminen. Videon ja käsikirjan perusteella myötätuntostressistä tuli itselleni tavallaan positiivinen ajatus. Myötätuntostressi kertoo siitä, että ihminen on empatiakykyinen, ja on aidosti esimerkiksi pahoillaan asiakkaan tilanteesta. Myötätuntostressi voi mielestäni myös auttaa niin kutsutun ammattiminän luomisessa. Ajattelen niin, että jos en työssäni kokisi ollenkaan myötätuntostressiä, olisi ainakin omalla kohdallani syytä huolestua. Olen empaattinen ihminen, ja pyrin aina aidosti kuuntelemaan ja ymmärtämään asiakkaan tilannetta. Myötätuntouupumus voisi siis itsellenikin olla todellinen uhka. Näiden tietojen perusteella pystyn tulevaisuudessa ehkä paremmin reflektoida tuntemuksiani, ja tunnistaa ne hetket, jolloin myötätuntostressi uhkaa kääntyä uupumukseksi. En...
Lue lisää

OSA 14: Sosiaalipalvelujen näkökulma pakolaistyössä

Sosionomiopiskelijana näen Suomalaisen palvelujärjestelmän laajana, monipuolisena, vaikeaselkoisena, mutta hienona järjestelmänä. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana tuleva maahanmuuttaja löytää edestään järjettömän suuren palvelujärjestelmän, jollaista hän ei välttämättä ole koskaan ennen kokenut. Länsimaalainen palvelujärjestelmä kaikkine byrokratioineen, voi olla pahimmillaan luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle ylitsepääsemätön este. Tämän takia kaipaamme sosiaalihuoltoon palveluohjaajia. Heidän tehtävänään on tuntea palvelujärjestelmä, se miten eri palvelut toimivat, missä järjestyksessä niitä toteutetaan, ja mistä niitä haetaan. Palvelujärjestelmämme on haasteellinen jopa ammattilaisille, joten emme mitenkään voi olettaa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ymmärtävän sitä yksin. Ammattitaitoisen palveluohjaajan avulla voisimme noudattaa enemmän niin kutsuttua yhden luukun taktiikkaa, asiakas ohjattaisiin yhden henkilön toimesta oikeisiin, sekä oikea-aikaisiin palvel...
Lue lisää

OSA 12: Perusterveydenhuolto on kaikille

Kulttuuritaustan tiedostaminen on mielestäni hyvä asia terveydenhuollossa. Kulttuurin ei pidä ennalta määritellä ihmistä, mutta se voi antaa osviittaa potilaan/asiakkaan terveydenhuollon tietämyksestä. Artikkeleissa käsitellään hyviä ja mielenkiintoisia teemoja. Psyykkiset oireet usein somatisoituvat itse kullakin. Osalla asiakkaista fyysinen oire voi olla päällimmäinen syy hoitoon hakeutumiselle, vaikka fyysiset oireet johtuisivat mielenterveyden häiriöistä. Osa taas tunnistaa kärsivänsä mielenterveyden häiriöistä, ja tiedostaa fyysisten oireiden, kuten esimerkiksi vatsakivun, päänsäryn tai ahdistuksen, johtuvan psyykkisistä ongelmista. Näin länsimaalaisena voi olla vaikea käsittää sitä, miten paljon vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä muualla maailmassa käytetään. Suomessa pääosin luotetaan tutkittuun lääketieteeseen, vaikka osa esimerkiksi syöpäpotilaista tukeutuukin vaihtoehtoisiin hoitoihin. Yleensä valinta tehdään kuitenkin omasta halusta. Kun mietitään henkilöitä, jotka uskovat eri...
Lue lisää