OSA 15: Pakolaiset poliisin asiakkaina, sekä lastensuojelu ja perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut

Suomessa eri viranomaistahot ovat luotettavia, ja Suomalaiset pääosin luottavat esimerkiksi poliisiin. Pakolaistaustaisilla henkilöillä tilanne voi olla eri, sillä poliisi, eivätkä muut viranomaiset kotimaassa ole luotettavia. Viranomaistahot ovat voineet olla esimerkiksi korruptoituneita, harjoittaa väkivaltaa tai kidutusta, tai terroristijärjestön hallussa olevia. Tämän kaltaisten kokemusten jälkeen on varsin inhimillistä, että luottamussuhteen luominen viranomaiseen vie aikaa. Viranomaisen tulee tiedostaa tämä, ja kohdata pakolaistaustainen asiakas tietyllä herkkyydellä, ja antaa aikaa luottamussuhteen luomiseen.

Vapaavalintaisiksi luvuiksi valitsin 8.8 Lastensuojelun ja 8.11 Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut.

Kaikki pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset henkilöt riippumatta oleskelustatuksesta ovat oikeutettuja yleisiin sosiaali- ja perhepalveluihin, sekä tarvittaessa tietenkin myös lastensuojeluun. Maahanmuuttajilla perheiden ongelmat ovat hyvin samanlaisia kuin kantaväestöllä. Yksi suurimmista syistä tuen tarpeelle, on juuri maahan muutto. Pakolaisuus tai turvapaikan hakeminen ovat romahduttaneet perusturvallisuuden tunteen, ehkä hajottaneet kodin ja perheen, ja tilalle on tullut uusi elämä uudessa maassa, sekä uudessa elinympäristössä ja kulttuurissa. Sopeutuminen ottaa aikaa, ja perheen voimavarat eivät välttämättä riitä itsenäiseen arjesta selviytymiseen. Vanhemmat eivät välttämättä myöskään ole tietoisia siitä, miten traumaattiset kokemukset vaikuttavat lapsiin. Lisäksi lapsen asema voi vaihdella eri kulttuurin mukaan suurestikin, jolloin Suomalaisen yhteiskunnan lait ja säännöt eivät ole perheelle ennestään tuttuja. Kaikissa lastensuojelun palveluissa tulee ottaa huomioon se, että lapsen yhteys omaan kielelliseen, kulttuuriseen ja uskonnolliseen taustaansa säilyy mahdollisimman hyvin.

Suomessa äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat lakisääteisiä, joihin kaikilla raskaana olevilla ja alle kouluikäisten lasten perheillä on oikeus, oleskelustatuksesta riippumatta. Paperittomille on tarjottava kiireellisen sairaanhoito, johon kuuluu myös synnytys. Kunnat voivat itse päättää paperittomien muiden terveyspalveluiden laajuudesta. Äitiys- ja lastenneuvolat ovat ehkä laajin käytössä oleva ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveyspalvelu. Neuvolapalveluihin sisältyy esimerkiksi terveysneuvontaa ja tuen tarpeen arviointia, näillä pyritään ongelmiin tarttumiseen mahdollisimman matalalla kynnyksellä, sekä oikea-aikaisesti. Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla raskauteen liittyy monia riskitekijöitä, kuten esimerkiksi tietyt uskomukset, puutteelliset tiedot anatomiasta ja seksuaaliterveydestä, sekä psyykkisesti kuormittava stressaava elämäntilanne. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt kaipaisivat mielestäni neuvolapalveluissa esimerkiksi tehostettua terveysneuvontaa, seksuaalineuvontaa, sekä tietoa esimerkiksi naisten ja lasten oikeuksista. Jos terveydenhuollon ammattilainen kohtaa työssään esimerkiksi silvotun naisen, tulee aihe ottaa puheeksi, jotta saataisiin puututtua mahdollisiin lasten ympärileikkauksiin. Ammattilaisen tulee ottaa asiat puheeksi suoraan ja oikeilla nimillä, mutta kuitenkin sensitiivisesti, ja yksilö huomioon ottaen.