OSA 3: Työmuodon ulottuvuudet pakolaistyössä
Meillä kaikilla on velvollisuus mielenterveyden edistämiseen
Pakolaisten kanssa työskennellessä
on erittäin tärkeää käyttää mielenterveyttä edistäviä, ja asiakkaan omia
voimavaroja vahvistavia työotteita. Sosiaalialan ammattilaisina meillä kaikilla
on velvollisuus asiakkaidemme mielenterveyden edistämiseen. Tavoitteenamme on
myös saada ihminen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi, ja varmistaa ettei
henkilö joudu kokemaan ulkopuolisuutta, erilaisuuden tunnetta, tai esimerkiksi
syrjintää.
PALOMA-käsikirjassa pysähdyin
kappaleen äärelle, jossa kerrottiin Suomessa tapahtuvasta rakenteellisesta
syrjinnästä ja/tai rasismista. Väestötutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset
henkilöt kokevat syrjintää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kelassa,
TE-palveluissa, sekä muissa vastaavissa viranomaispalveluissa. Tutkimuksesta
kävi ilmi, että keskeiset haasteet ovat muun muassa henkilökunnan kielteiset
asenteet, sekä puutteelliset taidon ulkomaalaistaustaisen henkilön
kohtaamiseen. Kappaleessa kerrottiin myös rakenteellisen syrjinnän
havaitsemisen vaikeuksista, sillä enemmistöön kuuluvat eivät välttämättä
havaitse sitä, ja syrjinnän kohteet ovat jo tottuneet ja turtuneet syrjiviin
käytäntöihin.
Tämä sai itseni näkemään punaista,
syrjintä ja rasismi ei missään tapauksessa ole oikeutettua, mutta mielestäni on
aivan käsittämätöntä, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilaisista osa silti ajattelee niin. Valitettavasti olen kuitenkin myös
itse törmännyt kyseisenlaiseen ajattelumaailmaan sosiaalialan työkentällä. Syrjintään
tulisi työpaikoilla puuttua vakavasti ja järjestelmällisesti. Tilanteita ei
kuuluisi lakaista maton alle, vaan niistä tulisi keskustella esimerkiksi
työnohjauksessa. Kaikkien työpaikkojen tulisi olla syrjimisvapaita, ja
esihenkilöiden velvollisuus onkin pitää siitä kiinni.
Kommentit
Lähetä kommentti