OSA 3: Työmuodon ulottuvuudet pakolaistyössä

Meillä kaikilla on velvollisuus mielenterveyden edistämiseen

Pakolaisten kanssa työskennellessä on erittäin tärkeää käyttää mielenterveyttä edistäviä, ja asiakkaan omia voimavaroja vahvistavia työotteita. Sosiaalialan ammattilaisina meillä kaikilla on velvollisuus asiakkaidemme mielenterveyden edistämiseen. Tavoitteenamme on myös saada ihminen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi, ja varmistaa ettei henkilö joudu kokemaan ulkopuolisuutta, erilaisuuden tunnetta, tai esimerkiksi syrjintää.

PALOMA-käsikirjassa pysähdyin kappaleen äärelle, jossa kerrottiin Suomessa tapahtuvasta rakenteellisesta syrjinnästä ja/tai rasismista. Väestötutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokevat syrjintää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kelassa, TE-palveluissa, sekä muissa vastaavissa viranomaispalveluissa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että keskeiset haasteet ovat muun muassa henkilökunnan kielteiset asenteet, sekä puutteelliset taidon ulkomaalaistaustaisen henkilön kohtaamiseen. Kappaleessa kerrottiin myös rakenteellisen syrjinnän havaitsemisen vaikeuksista, sillä enemmistöön kuuluvat eivät välttämättä havaitse sitä, ja syrjinnän kohteet ovat jo tottuneet ja turtuneet syrjiviin käytäntöihin.

Tämä sai itseni näkemään punaista, syrjintä ja rasismi ei missään tapauksessa ole oikeutettua, mutta mielestäni on aivan käsittämätöntä, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisista osa silti ajattelee niin. Valitettavasti olen kuitenkin myös itse törmännyt kyseisenlaiseen ajattelumaailmaan sosiaalialan työkentällä. Syrjintään tulisi työpaikoilla puuttua vakavasti ja järjestelmällisesti. Tilanteita ei kuuluisi lakaista maton alle, vaan niistä tulisi keskustella esimerkiksi työnohjauksessa. Kaikkien työpaikkojen tulisi olla syrjimisvapaita, ja esihenkilöiden velvollisuus onkin pitää siitä kiinni.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

OSA 7: Empatia ja myötätuntouupumus

Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen olivat itselleni uusia käsitteitä. Myötätuntostressi on empaattisen ihmisen normaali reaktio raskaisiin asioihin, mutta tilanteen pitkittyessä voi siitä seurata myötätuntouupuminen. Videon ja käsikirjan perusteella myötätuntostressistä tuli itselleni tavallaan positiivinen ajatus. Myötätuntostressi kertoo siitä, että ihminen on empatiakykyinen, ja on aidosti esimerkiksi pahoillaan asiakkaan tilanteesta. Myötätuntostressi voi mielestäni myös auttaa niin kutsutun ammattiminän luomisessa. Ajattelen niin, että jos en työssäni kokisi ollenkaan myötätuntostressiä, olisi ainakin omalla kohdallani syytä huolestua. Olen empaattinen ihminen, ja pyrin aina aidosti kuuntelemaan ja ymmärtämään asiakkaan tilannetta. Myötätuntouupumus voisi siis itsellenikin olla todellinen uhka. Näiden tietojen perusteella pystyn tulevaisuudessa ehkä paremmin reflektoida tuntemuksiani, ja tunnistaa ne hetket, jolloin myötätuntostressi uhkaa kääntyä uupumukseksi. En...
Lue lisää

OSA 14: Sosiaalipalvelujen näkökulma pakolaistyössä

Sosionomiopiskelijana näen Suomalaisen palvelujärjestelmän laajana, monipuolisena, vaikeaselkoisena, mutta hienona järjestelmänä. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana tuleva maahanmuuttaja löytää edestään järjettömän suuren palvelujärjestelmän, jollaista hän ei välttämättä ole koskaan ennen kokenut. Länsimaalainen palvelujärjestelmä kaikkine byrokratioineen, voi olla pahimmillaan luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle ylitsepääsemätön este. Tämän takia kaipaamme sosiaalihuoltoon palveluohjaajia. Heidän tehtävänään on tuntea palvelujärjestelmä, se miten eri palvelut toimivat, missä järjestyksessä niitä toteutetaan, ja mistä niitä haetaan. Palvelujärjestelmämme on haasteellinen jopa ammattilaisille, joten emme mitenkään voi olettaa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ymmärtävän sitä yksin. Ammattitaitoisen palveluohjaajan avulla voisimme noudattaa enemmän niin kutsuttua yhden luukun taktiikkaa, asiakas ohjattaisiin yhden henkilön toimesta oikeisiin, sekä oikea-aikaisiin palvel...
Lue lisää

OSA 12: Perusterveydenhuolto on kaikille

Kulttuuritaustan tiedostaminen on mielestäni hyvä asia terveydenhuollossa. Kulttuurin ei pidä ennalta määritellä ihmistä, mutta se voi antaa osviittaa potilaan/asiakkaan terveydenhuollon tietämyksestä. Artikkeleissa käsitellään hyviä ja mielenkiintoisia teemoja. Psyykkiset oireet usein somatisoituvat itse kullakin. Osalla asiakkaista fyysinen oire voi olla päällimmäinen syy hoitoon hakeutumiselle, vaikka fyysiset oireet johtuisivat mielenterveyden häiriöistä. Osa taas tunnistaa kärsivänsä mielenterveyden häiriöistä, ja tiedostaa fyysisten oireiden, kuten esimerkiksi vatsakivun, päänsäryn tai ahdistuksen, johtuvan psyykkisistä ongelmista. Näin länsimaalaisena voi olla vaikea käsittää sitä, miten paljon vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä muualla maailmassa käytetään. Suomessa pääosin luotetaan tutkittuun lääketieteeseen, vaikka osa esimerkiksi syöpäpotilaista tukeutuukin vaihtoehtoisiin hoitoihin. Yleensä valinta tehdään kuitenkin omasta halusta. Kun mietitään henkilöitä, jotka uskovat eri...
Lue lisää